Jatkohoito ja seuranta

  • Atooppinen ihottuma ei yleensä vaadi seurantaa perusterveydenhuollossa.
  • Tärkeää on, että perusvoiteen käyttö jatkuu päivittäin, vaikka ihottumaa ei enää olisikaan. Tämä vähentää pahenemisvaiheiden riskiä ja parantaa ihon suojamekanismeja.
  • Pahenemisvaiheet ovat kuitenkin hyvin tyypillisiä atooppisessa ihottumassa ja aina niihin ei ole mitään selvää syytä. Tunnettuja pahentavia tekijöitä ovat esimerkiksi:
    • Hikoilu
    • Ihon hankautuminen ja hautuminen
    • Kuiva sisäilma
    • Talviaika
    • Liian kevyet tai rasvaiset perusvoiteet
    • Stressi
    • Kosmetiikka- ja hygieniatuotteet (ärsytysmekanismi)
  • Jos ihottumasi pahenee, ota käyttöön sinulle määrätyt lääkevoiteet (kortisoni ja/tai kalsineuriinin estäjät) ja perusvoiteet saamasi ohjeen mukaan. Jos ihottuma on hyvin vetistävää ja rikkinäistä, on hyvä lisätä pesujen määrää miedolla pesunesteellä ihon mikrobimäärän vähentämiseksi. Välittömästi pesun jälkeen iho rasvataan perusvoiteella ja ihottumakohdat hoidetaan lääkevoiteella.
  • Jos ihottuma uusiutuu toistuvasti tai pahenee paikallishoidosta huolimatta, ole yhteydessä siihen hoitopaikkaan, johon sinulla on hoitokontakti (terveysasema, työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhuolto, yksityislääkäri tai Taysin allergiakeskus).

Lisätietoa:

Aikuisen atooppisen ekseeman ohjattu omahoito (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

  • Kun urtikarian oireet ovat lääkityksellä hallinnassa, voi jäädä odottamaan sairauden spontaania paranemista. Katso myös polun kohta Taudinkulku.
  • Kun oireet ovat loppuneet eli olet ollut antihistamiinilääkityksen aikana oireeton kuukauden ajan, voit alkaa pikkuhiljaa vähentää antihistamiinin annosta.
  • Antihistamiiniannosta kannattaa laskea hiljalleen yksi tabletti kerrallaan oireita seuraten. Antihistamiinin vähentäminen/lopettaminen kannattaa tehdä hitaasti, esimerkiksi muutaman kuukauden kuluessa.
  • Akuutissa urtikariassa annoslaskun voi tehdä nopeammin esimerkiksi muutaman viikon aikana.
  • Jos oireet palaavat antihistamiiniannoksen laskun myötä, palaa takaisin sille annokselle, jolla oireet pysyivät poissa. Voit yrittää annoslaskua uudelleen muutaman kuukauden kuluttua.
  • Kroonisen urtikarian luonteeseen kuuluu taudin aaltoilu. Varsinkin infektiot voivat hetkellisesti pahentaa urtikarian oireita. Jos niin käy, lääkeannoksia kannattaa nostaa lääkärin määrittämissä rajoissa.
  • Tarvittaessa antihistamiinia voi syödä säännöllisesti useita vuosia.
  • Urtikarian seuranta voi tapahtua omaseurantana. Tarvittaessa saat reseptit uusittua hoitavan lääkärisi kautta.
  • Mikäli urtikariaoireet jatkuvat hankalina maksimaalisesta antihistamiinilääkityksestä (= 4 tablettia vuorokaudessa) huolimatta ja ne haittaavat esimerkiksi työ- tai toimintakykyäsi,
  • Perusterveydenhuollon lääkäri voi tarvittaessa konsultoida ihotautilääkäriä tai tehdä lähetteen ihotautilääkärille.
  • Joskus jo täysin parantunut urtikaria saattaa uusia, usein vuosien oireettoman jakson jälkeen. Tuolloin urtikarian hoito aloitetaan samoilla ohjeilla kuin ensimmäisen urtikariajakson yhteydessä. Katso polun kohta Hoito perusterveydenhuollossa.