Ennen vastaanottoa lue huolella läpi saamasi kutsukirje. Kirje saattaa sisältää tarkempia ohjeita vastaanotolle valmistautumista varten kuten lääketauotusohjeita tai viikkojen ajan päivittäin täytettäviä kyselykaavakkeita. Ota myös valokuvia iho-oireistasi vastaanottoa varten.
- Lääkärin vastaanoton sisältö vaihtelee usein potilaskohtaisesti.
- Kaikilta potilailta kysytään tietyt asiat kuten perussairaudet ja käytössä olevat lääkitykset. Varmista, että muistat käyttämiesi lääkkeiden nimet ja annokset tai kirjoita näistä mukaasi muistilista.
- Lääkäri kysyy todennäköisesti sairautesi alkamisajankohdasta, oireista, oireiden liittymisestä mahdollisiin laukaiseviin tai pahentaviin tekijöihin, käytetyistä hoidoista ja käytettyjen hoitojen tehosta.
- Lääkäri luultavasti kysyy käyttämistäsi lääkkeistä myös siksi, että joillakuilla potilailla tulehduskipulääkkeet voivat selvästi pahentaa urtikaria- ja turvotusoireita ja joillakuilla ACE-estäjiin ja AT-salpaajiin kuuluvat verenpainelääkkeet turvotusoireita.
- Joskus harvoin urtikaria voi liittyä elimistössä olevaan tulehdukseen. Lääkäri saattaa esittää tähän liittyen kysymyksiä, ja onkin hyvä miettiä jo valmiiksi, milloin on esim. käynyt viimeksi hammaslääkärissä.
Esitietojen keräämisen jälkeen siirrytään tutkimiseen.
- Yleensä ihotautilääkärin vastaanotolla tulee riisuutua alusvaatteisilleen, jolloin myös mahdolliset poikkeavat luomet voidaan todeta. Itse urtikarian osalta ihon tutkimisella on merkitystä vain, jos urtikariaa tai sen jälkiä on vastaanotolla ollessa. Lääkäri katsoo ja tarvittaessa tunnustelee ihoa, usein myös tekee esim. nielulastalla ihoa raapaisten piirtopaukamointitestin.
- Tulehduksien mahdollisuutta pohdittaessa voi olla tarpeen mm. katsoa suuhun ja tunnustella imusolmukealueita.
- Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen myös kuunnella sydän ja keuhkot.
- Älä ole huolissasi, jos ihosi on täysin terve vastaanotolle mennessä. Tämä on varsin yleistä urtikarian kohdalla. Jos sinulla on valokuvia esim. matkapuhelimessasi, niin voit näyttää ne lääkärille.
- Näiden tietojen perusteella lääkäri tekee suunnitelman tarvittavista jatkotutkimuksista ja niiden aikataulusta. Joskus tarvitaan laboratorio-kokeita, joita varten otetaan verikoe. Vain harvoin tarvitaan koepaloja, jotka otetaan yleensä pienellä rengasmaisella veitsellä paikallispuudutuksessa.
- Jos sinulla epäillään jonkin fysikaalisen tekijän aiheuttamaa urtikariaa mutta asia ei vaikuta jo kertomasi perusteella selvältä, lääkäri saattaa määrätä erilaisia testejä asian tutkimiseksi. Näissä testeissä tyypillisesti pyritään aiheuttaa jollakin ihoalueelle nokkosihottumaa altistamalla ihoaluetta tälle fysikaaliselle tekijälle.
- Jos urtikaria on kroonista eli sitä esiintyy vähintään kolmena päivänä viikossa ja oireilu on jatkunut vähintään kuusi viikkoa, ei urtikaria yleensä koskaan liity allergioihin. Poikkeuksena on tiettävästi ainutlaatuinen, viivästynein oirein ilmenevä, puutiaisen puremien seurauksena kehittyvä allergia nisäkkäiden lihan galaktoosi-a-1,3 -galaktoosille, johon liittyen on maailman lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvattu monta tapausta kroonista urtikariaa.
- Tutkimuksista huolimatta suurimmassa osassa tapauksia kroonisen spontaanin urtikarian syy jää epäselväksi. Allergia,- Iho - ja Astmaliitto: fysikaaliset urtikariat.
Vastaanoton lopuksi lääkäri kertoo vaivan luonteesta ja ennusteesta. Tuolloin tehdään myös hoitosuunnitelma. Vastaanoton aikana kannattaa kysyä kaikki mieltä askarruttavat kysymykset.
