Tutkimukset erikoissairaanhoidossa

  • Yleensä urtikarian diagnoosi vahvistuu oireiden, ihottuman ulkonäön ja esitietojen perusteella.
  • Usein ensikäynnillä ohjelmoidaan myös joitakin verikokeita, joilla pyritään poissulkemaan muita sairauksia.
  • Jos sinulla on kroonisen infektion oireita, saatetaan näitä tutkia esimerkiksi verikokein ja kuvantamistutkimuksin.
  • Joskus tarvitaan myös pieni ihokoepala, jonka lääkäri ottaa vastaanotolla.
  • Jos sinulla epäillään jonkin fysikaalisen tekijän aiheuttamaa urtikariaa mutta tekijän merkitys jää esitietojen perusteella epävarmaksi, lääkäri saattaa määrätä erilaisia testejä asian tutkimiseksi.
  • Krooninen urtikaria ei juuri koskaan liity allergioihin eikä allergiatestejä yleensä tarvita.
    • Poikkeuksena ovat esitietojen pohjalta helposti havaitsematta jäävät vehnä-rasitusurtikaria ja viivästyneenä oireileva allergia nisäkkäiden lihan alfa- galaktoosille. Nämä harvinaiset allergiat voidaan poissulkea allergiaverikokein.
  • Suurimmassa osassa tapauksia kroonisen spontaanin urtikarian syy jää epäselväksi.
  • Jos sinua ei ole jo lähetteen perusteella ohjattu pitämään UAS7- oirepäiväkirjaa, se aloitetaan yleensä vastaanotolla. UAS7-oirepäiväkirjan viikkopisteitä tarvitaan määritettäessä taudin vaikeusastetta ja sen täyttö on yleensä edellytys myös vaikean urtikarian hoitoon käytettävän biologisen lääkityksen peruskorvauksen saamiselle.
  • Jos taudinkuvasi painottuu nokkosihottumaan liittyvään turvotukseen eli angioödeemaan, sinua pyydetään yleensä täyttämään myös AAS- oirekyselyä