Diagnoosi ja hoito perusterveydenhuollossa
Erikoissairaanhoito
Oireet
- Urtikaria eli nokkosihottuma ilmenee tyypillisesti kutiavina, ihosta koholla olevina paukamina tai läiskinä, jotka muistuttavat nokkosen polttamaa. Paukamien ympärillä iho saattaa punoittaa.
- Paukamien läpimitta vaihtelee parista millimetristä pariinkymmeneen senttimetriin, ja ne vaihtavat paikkaa ihoalueelta toiselle.
- Urtikarian paukamat tulevat esille muutamassa kymmenessä minuutissa ja häviävät yleensä muutaman tunnin kuluessa.
- Urtikariassa yksittäinen paukama on aina enintään 24 tuntia samassa kohdassa.
- Noin puolella potilaista on paukamien lisäksi ihon tai limakalvojen turvotusta eli angioödeemaa. Turvotusta voi esiintyä millä ihoalueella tahansa, mutta se on tyypillisintä silmäluomissa, huulissa ja kielessä.
- Urtikariaan ei yleensä liity kuumetta, nivelvaivoja tai muita yleisoireita.
Tietoa sairaudesta
Tietoa sairaudesta
- Urtikaria on varsin yleinen sairaus ja noin joka viides suomalainen potee sitä jossakin elämänsä vaiheessa.
- Urtikaria jaotellaan taudin keston mukaan akuuttiin ja krooniseen urtikariaan. Krooninen urtikaria jaotellaan lisäksi spontaaniin ja fysikaaliseen urtikariaan.
Akuutti urtikaria
- Akuutin urtikarian oireet kestävät muutaman päivän tai viikon, mutta joskus ne saattavat pitkittyä, jolloin puhutaan kroonisesta urtikariasta.
- Akuutin urtikarian aiheuttaja on usein nuhakuume tai muu virusinfektio, mutta useimmiten urtikarian oireet alkavat yllättäen ilman havaittavia infektio-oireita.
- Usein sairauden syy jää epäselväksi.
- Korkeintaan muutamalla prosentilla oireet johtuvat yliherkkyydestä lääkkeelle tai ruoka-aineelle.
- Akuutti urtikaria voi olla myös vakavan yliherkkyysreaktion eli anafylaksian ensioire mutta silloin urtikarian lisäksi esiintyy verenpaineen laskua, hengenahdistusta tai voimakkaita suolisto-oireita.
Krooninen urtikaria
- Jos oireet kestävät pidempään kuin kuusi viikkoa, puhutaan kroonisesta urtikariasta.
- Krooninen spontaani urtikaria tarkoittaa pitkäkestoisesti oireilevaa, ilman ulkoista ärsykettä ilmaantuvaa nokkosihottumaa.
- Joskus oireita voi aiheuttaa myös jokin ulkoinen ihoon kohdistuva ärsyke, kuten lämpötilamuutokset, hankaus tai hikoilu. Silloin puhutaan fysikaalisesta urtikariasta.
- Fysikaalisen urtikarian aiheuttajista yleisimpiä ovat ihon hankaus (dermografinen urtikaria), kylmä, kuuma ja hikoilu (kolinerginen urtikaria). Harvinaisempia aiheuttajia ovat paine, auringonvalo, vesi ja tärinä.
- Usein potilaalla on samanaikaisesti sekä spontaania urtikariaa että fysikaalista urtikariaa.
- Kroonisen urtikarian kesto vaihtelee eri potilailla, mutta suurimmalla osalla oireet rauhoittuvat muutamassa vuodessa.
- Krooninen urtikaria on yleensä sisäsyntyinen autoimmuunitauti eikä laajoista tutkimuksista tai esimerkiksi allergiatutkimuksista, ole yleensä hyötyä.
Taudinkulku
- Akuutti urtikaria paranee itsestään usein päivissä ja viimeistään muutamassa viikossa.
- Jos urtikarian oireet jatkuvat yli 6 viikkoa, on kyseessä krooninen urtikaria. Myös krooninen urtikaria paranee itsestään, mutta taudin kesto vaihtelee. Krooninen urtikaria voi kestää muutaman kuukauden tai useamman vuoden. Vuoden kuluttua 30-50% potilaista on oireettomia.
- Kunkin potilaan taudinkesto on yksilöllinen eikä sitä voi luotettavasti ennustaa.
- Urtikaria on luonteeltaan aaltoileva eli joinain päivinä oireita on vähemmän ja joinain enemmän. Yleensä tälle aaltoilulle ei löydy mitään ulkoista selitystä.
- Jo hyvin rauhoittumassa oleva urtikaria saattaa lehahtaa uudelleen aktiiviseksi esimerkiksi infektion tai stressin yhteydessä.
- Urtikarian oireet helpottavat vähitellen. Lääkityksen purku tulee tehdä lääkärin ohjeiden mukaan. Lue lisää polun sivulta Jatkohoito ja seuranta.
- Urtikaria voi joskus uusia oltuaan useamman vuoden oireeton. Tuolloin hoito aloitetaan uudelleen.
Jatkohoito ja seuranta
- Kun urtikarian oireet ovat lääkityksellä hallinnassa, voi jäädä odottamaan sairauden spontaania paranemista. Katso myös polun kohta Taudinkulku.
- Kun oireet ovat loppuneet eli olet ollut antihistamiinilääkityksen aikana oireeton 2-3 kuukauden ajan, voit alkaa pikkuhiljaa vähentää antihistamiinin annosta.
- Antihistamiiniannosta kannattaa laskea hiljalleen yksi tabletti kerrallaan oireita seuraten. Antihistamiinin vähentäminen/lopettaminen kannattaa tehdä hitaasti, esimerkiksi muutaman kuukauden kuluessa.
- Akuutissa urtikariassa annoslaskun voi tehdä nopeammin esimerkiksi muutaman viikon aikana.
- Jos oireet palaavat antihistamiiniannoksen laskun myötä, palaa takaisin sille annokselle, jolla oireet pysyivät poissa. Voit yrittää annoslaskua uudelleen muutaman kuukauden kuluttua.
- Kroonisen urtikarian luonteeseen kuuluu taudin aaltoilu. Varsinkin infektiot voivat hetkellisesti pahentaa urtikarian oireita. Jos niin käy, lääkeannoksia kannattaa nostaa lääkärin määrittämissä rajoissa.
- Tarvittaessa antihistamiinia voi syödä säännöllisesti useita vuosia.
- Urtikarian seuranta voi tapahtua omaseurantana. Tarvittaessa saat reseptit uusittua hoitavan lääkärisi kautta.
- Mikäli urtikariaoireet jatkuvat hankalina maksimaalisesta antihistamiinilääkityksestä (= 4 tablettia vuorokaudessa) huolimatta ja ne haittaavat esimerkiksi työ- tai toimintakykyäsi, ota yhteyttä sinua hoitavaan tahoon.
- Perusterveydenhuollon lääkäri voi tarvittaessa konsultoida ihotautilääkäriä tai tehdä lähetteen ihotautilääkärille.
- Joskus jo täysin parantunut urtikaria saattaa uusia, usein vuosien oireettoman jakson jälkeen. Tuolloin urtikarian hoito aloitetaan samoilla ohjeilla kuin ensimmäisen urtikariajakson yhteydessä. Katso polun kohta Hoito perusterveydenhuollossa.
Kutsu ihotautilääkärin vastaanotolle
- Erikoissairaanhoitoon saapunut lähete käsitellään mahdollisimman pian, viimeistään 3 viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Lähete ei vaadi sinulta toimenpiteitä.
- Sinulle varataan aika lääkärin vastaanotolle tai lääkärin hoitopuhelu. Sinulle lähetetään kutsukirje kotiin, mutta kiireellisestä ajasta tai peruutusajasta voidaan ilmoittaa myös puhelimitse.
- Pääset varmistamaan, että osoite- ja puhelinnumerotietosi ovat ajan tasalla osoitteessa omatays.fi.
- Näet myös ajanvarauksesi ja laboratoriopyynnöt OmaTaysista.
- Lue kutsukirje ja sen liitteet huolellisesti läpi. Täytä liitteenä olevat esitieto- ja kotilääkityslomakkeet ennen vastaanotolle tuloa. Näin sujuvoitat käyntiä ja varmistat, että sinua hoitavat ammattilaiset saavat kaikki tarvittavat tiedot käyttöönsä.
- Kutsukirjeestä löytyvät myös mahdolliset erityisohjeet vastaanottokäyntiin valmistautumiseen, esimerkiksi verikokeissa käyntiin ennen vastaanottoa tai OmaTays-kyselyyn vastaamiseen.
Mikäli kutsukirjeen mukana on UAS7- oireseurantalomakkeet, on hyvin tärkeää, että täytän ne huolellisesti ohjeiden mukaan ennen vastaanotolle tuloa. Ota lomakkeet mukaan vastaanotolle.
- Mikäli et äkillisen sairauden vuoksi pääse poliklinikalle sovittuna aikana, sairaus ei vaadi enää hoitoa tai olet jo saanut hoitoa muualla, pyydämme ilmoittamaan siitä ensi tilassa kutsun lähettäneelle taholle. Puhelinnumero on kutsukirjeessä. Käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä ajasta peritään peruutusmaksu.
- Allergiakeskuksen osastonsihteerit vastaavat suoraan esimerkiksi lähetteiden saapumiseen, aikojen tarkistamiseen sekä käyntiajan perumiseen tai siirtämiseen liittyviin tiedusteluihin. Neuvontanumero on 03 311 65528, ja sen kautta voi jättää soittopyynnön myös hoitajalle.
- Taysin allergiakeskuksessa on käytössä takaisinsoittopalvelu. Huomaa, että takaisinsoitto tulee tuntemattomasta numerosta. Allergiakeskuksen puhelut tulevat 03 311- alkuisesta numerosta.
- Ota mukaasi lista käytössäsi olevista lääkkeistä sekä mahdolliset valokuvat ihottumastasi. Ota mukaasi kutsukirjeessä ollut esitietokaavake.
- Ota mukaasi vastaanotolle Kela-kortti, henkilöllisyystodistus, sekä hallussasi olevat muualla kuin Taysissa otetut sairauteesi liittyvät laboratoriovastaukset ja aiemmat sairauskertomusmerkinnät.
- Kutsukirje sisältää ohjeet poliklinikalle ilmoittautumiseen.
- Vastaanottoajat voivat viivästyä, joten varaathan riittävästi aikaa käynnille.
- Lähetämme käynneistä, hoitojaksoista sekä lääkärintodistuksista laskun jälkikäteen Lisätietoja asiakasmaksuista löydät täältä.
- Taysin keskussairaalan alueella potilaiden käytössä on pysäköintihalli sekä riviparkki- pysäköintialue ulkona. Asiakaspysäköinti on maksullista. Lisätietoa täältä: Pysäköinti ja kulkuyhteydet
- Tays keskussairaalaan pääset kätevästi bussilla ja ratikalla. Lisätietoa täältä.
Tays, allergiakeskus
Katuosoite:
Elämänaukio 2, 33520 Tampere
Postiosoite:
Tays Keskussairaala
Allergiakeskus
PL 2000
33521 Tampere
Sijainti:
Tays Keskussairaala sijaitsee kahdessa kerroksessa, A- ja B- rakennuksen 0. kerroksessa ja H-rakennuksen 00. kerroksessa. Ilmoittautuminen on B-rakennuksen 0. kerroksessa.
Yhteydenotot:
Allergiakeskuksen osastonsihteerit vastaavat suoraan esimerkiksi lähetteiden saapumiseen, aikojen tarkistamiseen sekä käyntiajan perumiseen tai siirtämiseen liittyviin tiedusteluihin. Neuvontanumero on 03 311 65528, ja sen kautta voi jättää soittopyynnön myös hoitajalle (takaisinsoittopalvelu).
Voit ottaa yhteyttä myös tekstiviestillä allergiakeskuksen ihovastaanoton numeroon 045 73976461 kaikkina vuorokaudenaikoina. Kirjoita viestiin nimesi, syntymäaikasi ja asiasi lyhyesti. Otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian.
Takaisinsoittopalvelu: 03 311 65528
Tekstiviestinumero: 045 73976461
Voit antaa palautetta monella tavalla: Kerro palaute henkilökunnalle siinä yksikössä, jossa olet potilaana tai täytä palautelomake. Lomakkeita on hoitoyksiköissä ja sairaalan aulassa.Täytä sähköinen palautelomake
Ensikäynti ihotautilääkärillä
- Lue hyvissä ajoin etukäteen saamasi kutsukirje. Lähetteen lukeva ihotautilääkäri on saattanut jo lähetteen perusteella ohjelmoida ennen vastaanottoa otettavia laboratoriokokeita tai UAS7- oireseurannan. Kutsukirjeen mukana voi olla UAS7- kaavakkeita ja täyttöohjeet. Kaavakkeet ja täyttöohjeet löydät myös täältä.
- UAS7- viikkopisteitä tarvitaan arvioitaessa kroonisen spontaanin urtikarian vaikeusastetta ja siihen käytettävissä olevia hoitovaihtoehtoja.
- UAS7- viikkopisteet tulisi olla täytettynä vähintään 6 viikon ajalta ennen vastaanottokäyntiä.
- Jatka antihistamiinilääkitystä maksimiannoksella (=4 tablettia vuorokaudessa) täyttäessäsi UAS7- kaavaketta.
- Ihotautilääkärin ensikäynnille on hyvä ottaa mukaan tiedot käytössä olevista suun kautta otettavista lääkkeistä, epäillyistä tai tiedossa olevista allergioista ja perussairauksista.
- Ohjelmoiduissa laboratoriokokeissa tulisi käydä hyvissä ajoin ennen vastaanottoa.
- Ota myös valokuvia ihottumasta. Urtikaria aaltoilee voimakkaasti ja saattaa olla, että vastaanotolla iho onkin lähes oireeton. Tuolloin valokuvista on iso apu diagnoosin teossa.
- Ihotautilääkäri pyrkii yleensä tarkentamaan kroonisen urtikarian diagnoosia kysymällä esimerkiksi, oletko huomannut erilaisten ulkoisten tekijöiden, kuten kylmän viiman, saunan, hikoilun tai vaatteiden hankauksen, aiheuttavan tai pahentavan oireita. Näitä on hyvä miettiä jo etukäteen.
- Samoin on hyvä seurata vaihtavatko yksittäiset urtikariapaukamat paikkaa vuorokauden sisällä vai pysyykö yksi ja sama paukama täsmälleen samassa ihokohdassa useamman vuorokauden ajan. Tämä saattaa viitata johonkin muuhun ihosairauteen kuin urtikariaan. Tarvittaessa voit ympyröidä esimerkiksi kynällä jonkun paukaman ja seurata sen häviämistä.
- Hoitoon pääsee yleensä 3–6 kk sisällä lähetteen tekohetkestä. Ensikäynnillä tapaat lääkärin ja yleensä myös hoitajan.
- Ensikäynnillä varmistetaan oikea diagnoosi, arvioidaan kroonisen urtikarian vaikeusaste ja tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka huomioi toiveesi, elämäntilanteesi, muut sairaudet ja lääkitykset.
Tutkimukset erikoissairaanhoidossa
- Yleensä urtikarian diagnoosi vahvistuu oireiden, ihottuman ulkonäön ja esitietojen perusteella.
- Usein ensikäynnillä ohjelmoidaan myös joitakin verikokeita, joilla pyritään poissulkemaan muita sairauksia.
- Jos sinulla on kroonisen infektion oireita, saatetaan näitä tutkia esimerkiksi verikokein ja kuvantamistutkimuksin.
- Joskus tarvitaan myös pieni ihokoepala, jonka lääkäri ottaa vastaanotolla.
- Jos sinulla epäillään jonkin fysikaalisen tekijän aiheuttamaa urtikariaa, mutta tekijän merkitys jää esitietojen perusteella epävarmaksi, lääkäri saattaa määrätä erilaisia testejä asian tutkimiseksi.
- Tällaisia testejä ovat esimerkiksi ihon kylmä- ja kuuma-altistus pientä geelipussia käyttäen tai hikiurtikariaa tutkittaessa hikoilua aiheuttava polkupyörärasitustesti.
- Lisätietoa: Allergia,- Iho - ja Astmaliitto: fysikaaliset urtikariat.
- Krooninen urtikaria ei juuri koskaan liity allergioihin eikä allergiatestejä yleensä tarvita.
- Poikkeuksena ovat esitietojen pohjalta helposti havaitsematta jäävät vehnä-rasitusurtikaria ja viivästyneenä oireileva allergia nisäkkäiden lihan alfa- galaktoosille. Nämä harvinaiset allergiat voidaan poissulkea allergiaverikokein.
- Suurimmassa osassa tapauksia kroonisen spontaanin urtikarian syy jää epäselväksi.
- Jos sinua ei ole jo lähetteen perusteella ohjattu pitämään UAS7- oirepäiväkirjaa, se aloitetaan yleensä vastaanotolla. UAS7-oirepäiväkirjan viikkopisteitä tarvitaan määritettäessä taudin vaikeusastetta ja sen täyttö on yleensä edellytys myös vaikean urtikarian hoitoon käytettävän biologisen lääkityksen peruskorvauksen saamiselle.
- Jos taudinkuvasi painottuu nokkosihottumaan liittyvään turvotukseen eli angioödeemaan, sinua pyydetään yleensä täyttämään myös AAS- oirekyselyä
Hoito erikoissairaanhoidossa
Antihistamiinit
- Sinulla tulee olla antihistamiini säännöllisesti käytössä jo ennen erikoissairaanhoidon käyntiä.
- Erikoissairaanhoidossa tutkitaan ja hoidetaan vaikeasta kroonisesta urtikariasta sairastavia potilaita ja yhtenä hoidon tarpeen kriteerinä on, että oireet ovat vaikeat maksimaalisesta antihistamiinilääkityksestä huolimatta.
- Maksimaalinen antihistamiiniannos on 4 tablettia päivässä eli 2 tablettia aamulla ja 2 tablettia illalla.
- Katso lisätietoja antihistamiinihoidosta täältä.
Muu hoito
- Joskus antihistamiinihoitoon yhdistetään myös leukotrieenisalpaaja montelukasti, jota otetaan yksi tabletti päivässä.
- Jos et koe montelukastista selvää lisähyötyä kuukauden hoitokokeilun aikana, sen voi yleensä lopettaa ja jatkaa pelkällä antihistamiinilla.
- Vaikeimpiin oireisiin tarvitaan joskus lyhyt, 3-7 vuorokautta kestävä kortisonitablettikuuri.
- Antihistamiinit eivät välttämättä auta kovin hyvin urtikariaan liittyvässä turvotuksessa eli angioödeemassa. Angioödeemaan saatetaan käyttää 1-3 vrk:n kortisonitablettikuuria, jonka voit ottaa lääkärin kanssa sovitulla tavalla.
- Joskus nokkosihottuman hoidossa käytetään myös valohoitoja. Valohoitoja käytetään erityisesti fysikaalisen urtikarian hoidossa.
- Vaikeassa kroonisessa urtikariassa käytetään joskus biologista lääkehoitoa.
- Mikäli biologinen lääkehoito ei auta tai ei sovellu käytettäväksi, käytetään vaikean kroonisen urtikarian hoitoon esimerkiksi dapsonia, oksikloriinia, siklosporiinia tai metotreksaattia. Näiden lääkkeiden teho urtikariaan on hyvin yksilöllinen ja vaikeasti ennustettava. Kuhunkin lääkkeeseen liittyy omat huomioitavat tekijänsä ja mahdolliset haittavaikutukset, joten aloitettava lääkitys arvioidaan aina yksilöllisesti.
Biologinen hoito
Yleistä omalitsumabi-hoidosta
- Kroonisen spontaanin urtikarian ja siihen liittyvän vaikean angioödeeman biologisena lääkehoitona käytetään omalitsumabia.
- Kyseessä on ihmisen vasta-aineen kaltaiseksi tehty ns. monoklonaalinen vasta-aine, joka sitoutuu kehossa immunoglobuliini E:hen (IgE).
- Omalitsumabi on tarkoitettu lisälääkkeeksi antihistamiinin rinnalle vaikean kroonisen spontaanin urtikarian ja siihen liittyvän vaikean angioödeeman hoitoon aikuisille ja vähintään 12- vuotiaille nuorille, kun vaste antihistamiinihoidolle ei ole riittävä.
- Erikoislääkärin harkinnan mukaan omalitsumabia voidaan joskus käyttää myös muissa tilanteissa tai esimerkiksi nuoremmille lapsille.
- Ihotautilääkäri tekee Kelalle B-lausunnon, jolla haetaan omalitsumabille peruskorvausoikeutta.
- Kela: Lisätietoa omalitsumabin korvattavuudesta
- Peruskorvausoikeuden saaminen edellyttää, että
- vaikeat urtikariaoireet (UAS7-pisteet ≥ 28) tai vaikeat angioödeemaoireet (UAS7 ≥ 16 ja DLQI ≥ 14) ovat kestäneet yli kuusi viikkoa tai angioödeemaoireet ovat vakavia (vaatineet sairaalahoitoa tai ensiapua),
- oireita laukaisevaa tekijää ei ole pystytty tunnistamaan ja
- antihistamiinihoitoa on jatkettu vähintään kuuden viikon ajan ilman riittävää vastetta.
- Omalitsumabin annos on yleensä 300mg 4 viikon välein. Lääkäri voi joskus muuttaa annostusta esimerkiksi hoitovasteen mukaan.
- Omalitsumabi ei lisää yleistä infektioherkkyyttä, kuten jotkut muut biologiset lääkkeet eikä sitä tarvitse tauottaa infektioiden yhteydessä tai ennen leikkauksia tai rokotuksia.
- Omalitsumabin käytön aloittaminen ei vaadi erityisiä alkututkimuksia eikä sitä käytettäessä tarvita seurantaverikokeita.
- Antihistamiinia tulee jatkaa omalitsumabi- hoidon aikana. Mikäli omalitsumabilla on hyvä teho, voit laskea antihistamiinin annokseen 1 tabletti kerran päivässä, jolla tulisi jatkaa koko omalitsumabi- hoidon ajan.
- Mikäli omalitsumabi ei rauhoita urtikariaoireita kokonaan, on antihistamiinia syytä jatkaa annoksella 2 tablettia aamuin illoin.
- Mikäli havaitset mahdollisia haittavaikutuksia lääkityksen aikana, ole yhteydessä allergiakeskuksen sairaanhoitajaan.
- Mikäli tulet raskaaksi tai suunnittelet raskautta, niin kerro tästä hoitavalle lääkärillesi. Omalitsumabia ei yleensä käytetä raskauden aikana.
- Omalitsumabi- hoito aloitetaan pääsääntöisesti vasta, kun peruskorvaus on myönnetty. Lääkäri ja sairaanhoitaja neuvovat sinua, miten toimia lääkekorvauksen myöntämisen jälkeen.
- Lääkeinfo.fi: omalitsumabi
- Kun olet saanut Kelan päätöksen omalitsumabin peruskorvattavuudesta, ole yhteydessä allergiakeskuksen sairaanhoitajaan pistosajan sopimiseksi.
-
- Kolme ensimmäistä pistosta annetaan terveydenhuollon ammattilaisen pistämänä/valvonnassa.
- Huomioi, että lääke pitää yleensä tilata etukäteen apteekkiin.
- Huomioi lääkkeen säilytysohjeet myös kuljetuksen aikana.
- Neljännestä pistoskerrasta alkaen voit siirtyä pistämään lääkkeen itse kotona. Jos omatoiminen pistäminen ei onnistu, pistokset voi antaa myös ohjauksen saanut läheinen.
- Mikäli kotona pistäminen ei onnistu, voit sopia annoksen pistämisestä esimerkiksi omalla terveysasemalla tai työterveyshuollossa.
- Mikäli omalitsumabilla on ollut hyvä teho, sitä jatketaan yleensä noin vuoden ajan. Tämän jälkeen hoito tauotetaan ja seurataan, onko urtikaria jo rauhoittunut.
- Tauon aikana sinun tulisi nostaa antihistamiini annokseen 2 tablettia aamuin illoin, mikäli olet käyttänyt omalitsumabi- hoidon aikana pienempää annosta.
- UAS7- viikkoseurannan toteuttaminen hoitotauon aikana on tärkeää.
- Myös omalitsumabin peruskorvattavuus edellyttää hoitotaukoa. Kelan kriteerien mukaan peruskorvausoikeus myönnetään ensimmäisellä kerralla enintään vuodeksi, jonka jälkeen hoito täytyy tauottaa.
- Hoitotauon kestoksi arvioidaan yleensä 2-3 kuukautta, jonka jälkeen sovitaan hoitopuhelu.
- Mikäli oireesi palaavat tauon aikana hankalina jo aiemmin, täytä UAS7- viikkoseurantaan kuitenkin useamman viikon ajan. Tämän jälkeen voit aikaistaa lääkärin hoitopuheluaikaa.
- Usein kannattaa jättää yksi omalitsumabin hoitoannos kotiin valmiiksi hoitotaukoa aloittaessa. Tuolloin lääkityksen voi tarvittaessa aloittaa heti uudelleen, mikäli siihen hoitopuhelussa päädytään. Älä kuitenkaan aloita lääkitystä uudelleen oma-aloitteisesti, vaan keskustele aina ensin hoitavan ihotautilääkärisi kanssa.
- Omalitsumabin hoitotauon aikana nähdään, onko urtikaria jo rauhoittunut. Mikäli olet hoitotauon aikana oireeton tai urtikariaoireesi pysyvät hallinnassa antihistamiini- lääkityksellä, ei omalitsumabia tarvitse aloittaa uudelleen. Tuolloin ei yleensä sovita kontrollia erikoissairaanhoitoon.
- Toisinaan urtikaria palaa vaikeaoireisena hoitotauon aikana maksimaalisesta antihistamiini- lääkityksestä huolimatta ja tuolloin harkitaan omalitsumabin aloittamista uudelleen.
- Omalitsumabin peruskorvattavuuden jatkokorvausoikeus edellyttää, että omalitsumabi- hoidon aikana UAS7-pisteet ovat vähintään puolittuneet, elämänlaatu parantunut selvästi (DLQI-pisteet ovat korkeintaan 10), tai vakavia angioödeema- oireita ei ole ilmennyt.
- Jos sinulle päätetään aloittaa uudelleen omalitsumabi, lääkäri tekee uuden B-lausunnon. Mikäli sinulla oli kotona varalla yksi omalitsumabi- annos, voit aloittaa hoidon uudelleen jo Kelan ratkaisua odottaessasi.
- Jatkokorvausoikeus voidaan myöntää enintään viideksi vuodeksi.
- Lääkitys tauotetaan kuitenkin jatkossakin 1-2 vuoden välein, jotta nähdään, onko urtikaria jo spontaanisti rauhoittunut. Hoitotauon aikana seurataan oireita ja UAS7- pisteitä, kuten ensimmäisenkin hoitotauon aikana.
Seuranta erikoissairaanhoidossa
- Mikäli urtikarian oireet pysyvät hyvin antihistamiini- lääkityksellä hallinnassa, ei yleensä tarvita kontrollikäyntiä erikoissairaanhoitoon.
- Omalitsumabi- hoitoa tai immunosuppressiivista lääkitystä saavia potilaita seurataan erikoissairaanhoidossa.
- Mikäli sinulle on aloitettu omalitsumabi- lääkitys, on ensimmäinen lääkärikontrolli yleensä 4-6kk omalitsumabin aloituksen jälkeen. Tuolloin arvioidaan hoitovaste. Käynti voidaan toteuttaa myös hoitopuheluna.
- Jatkossa seurantakäynnit ovat yleensä 1-2 vuoden välein.
- Mikäli 1. kontrollikäynnillä todetaan, että omalitsumabin teho on jäänyt vajaaksi, on useampia vaihtoehtoja. Osalla potilaista omalitsumabin vaste tulee hitaasti ja joskus kannattaa jäädä seuraamaan tilannetta. Toisinaan lääkäri saattaa ohjeistaa lisäämään omalitsumabin annosta. Yhtenä vaihtoehtona on myös lopettaa lääkitys ja kokeilla muita kroonisen urtikarian lääkkeitä (katso polun kohta ”Muu hoito”)
- Lääkitys tauotetaan 1-2 vuoden välein, jotta nähdään onko urtikaria jo rauhoittunut. Katso lisätietoa omalitsumabin tauotuksesta.