Osa melanoomaan sairastuneista saa leikkauksen jälkeistä liitännäishoitoa lääkehoidon tai sädehoidon muodossa syöpätautien yksikössä. Liitännäishoidon tavoitteena on vähentää melanooman uusimisriskiä ja parantaa taudin ennustetta. Liitännäishoitoa harkitaan, jos melanooman lähtötilanteen levinneisyys on laajempaa.
Jos sinulle suunnitellaan liitännäishoitoa, sinut kutsutaan hoidonsuunnittelukäynnille lääkärin vastaanotolle. Vastaanotolla arvioidaan, onko liitännäissyöpälääkehoito tai sädehoito sinun tapauksessasi tarpeellista.
Liitännäishoidon jälkeen vointiasi seurataan syöpätautien poliklinikalla säännöllisin väliajoin samaan tapaan kuin muitakin erikoissairaanhoidon seurannassa olevia melanoomapotilaita (kts. kohta Seuranta).
Lääkehoito:
Lääkehoitovaihtoehtoja melanooman liitännäishoidossa on useampia. Lääkehoitovalinta riippuu mm. kasvaimen geenitutkimusvastauksista ja taustasairauksistasi. Liitännäislääkehoidon kesto on pääsääntöisesti yksi vuosi. Jos syöpälääkehoitoon liittyy kuitenkin merkittäviä haittavaikutuksia, hoidon kesto saattaa olla suunniteltua aikaa lyhyempi. Käytössä olevien lääkehoitojen toteutustapa ja haitat vaihtelevat, ja näistä keskustellaan kanssasi. Lääkehoitovalinta tehdään yhdessä kanssasi huomioiden oma mielipiteesi hoidon toteutuksesta.
Sädehoito:
Leikkauksen jälkeistä sädehoitoa harkitaan joskus tilanteissa, joissa kookkaita melanoomamuutoksia todetaan lähtötilanteessa imusolmukealueilla. Mikäli harkitaan sädehoitoa, sinulle kerrotaan hoidon toteutuksesta ja yksilöllisestä sädehoitosuunnitelmastasi sädehoitopoliklinikalla lääkärin vastaanotolla. Sädehoidon suunnittelua varten tehdään alkuun tietokonekuvaus, jonka pohjalta sädehoitolääkäri suunnittelee tarkan sädehoitoalueen. Sädehoitoa toteutetaan yleensä useamman viikon ajan peräkkäisinä arkipäivinä. Tyypillisenä haittana sädehoitoalueen iho voi ärtyä sädehoidon edetessä. Muut haitat riippuvat alueesta, johon sädehoitoa toteutetaan, ja saat näistä lisätietoa ennen sädehoidon alkamista.
