Sisäiset lääkehoidot

Sisäiset lääkehoidot

Mikäli ihottuma on vaikea asianmukaisesti toteutetusta paikallishoidosta ja mahdollisesta valohoidosta huolimatta, voi ihotautilääkäri harkita sisäisen pitkäkestoinen lääkehoidon aloitusta. Atooppisessa ihottumassa sisäisinä pitkäkestoisina lääkkeinä käytetään perinteisiä immuunivastetta heikentäviä (immunosuppressiivisia) lääkkeitä, biologisia lääkkeitä ja JAK-estäjiä.

Lääkkeen valintaan vaikuttavat monet potilaskohtaiset tekijät, kuten ikä, muut sairaudet ja lääkkeet, atooppisen ihottuman erityispiirteet, raskaussuunnitelmat ja tupakointi. Lääkkeissä on myös eroja annostelun, kustannusten, tehon ja haittavaikutusten suhteen. Myös lääkkeiden peruskorvattavuuden kriteerit vaikuttavat usein lääkehoidon käytännön toteuttamiseen.

Osa sisäisistä lääkkeistä vaatii aloituskokeita, kuten röntgenkuvia ja verikokeita, sekä verikoeseurantaa hoidon aikana (lääketurvakokeet). Yleensä turvakoeseuranta on tiheämpää hoidon alkuvaiheessa ja sitä voidaan myöhemmin harventaa. On hyvin tärkeää, että käyt lääketurvakokeissa suunnitellusti, jotta lääkkeen mahdolliset haittavaikutukset voidaan havaita ajoissa. Hoitosuunnitelman mukainen lääketurvakokeissa käyminen on edellytys lääkehoidon jatkamiselle. Jos et pääse käymään lääketurvakokeissa suunnitellusti, ole yhteydessä hoitavaan erikoissairaanhoidon yksikköösi. Suun ja hampaiden hyvästä terveydestä on myös syytä huolehtia sisäisen lääkityksen aikana.

Sisäistä lääkitystä aloitettaessa sinun on syytä jatkaa paikallista lääkehoitoa lääkevoitein. Kaikkia lääkevoiteita voidaan käyttää yhdessä sisäisten lääkkeiden kanssa. Myöhemmin, mikäli sisäisellä lääkehoidolla on hyvä vaste, voidaan lääkevoidehoitoa mahdollisesti keventää. Sisäisten lääkkeiden hoitovaste on kuitenkin yksilöllinen eikä sitä pystytä etukäteen luotettavasti ennustamaan. Mikäli hoitovaste jää seurannassa epätyydyttäväksi, voidaan tarvittaessa siirtyä toiseen sisäiseen lääkkeeseen.

Lisätietoa:

Atooppinen ekseema (Käypä hoito)

Perinteiset immunosuppressiiviset lääkkeet

Ennen immuunivastetta heikentävien eli immunosuppressiivisten lääkkeiden aloitusta tulee huolehtia kroonisten infektioiden hoitamisesta. Piileviä infektioita voi olla esimerkiksi hampaissa, joten tilanteen mukaan sinun tulee käydä hammaslääkärissä ja/tai hampaiden röntgenkuvissa ennen lääkityksen aloittamista. Suun ja hampaiden hyvästä terveydestä on myös huolehdittava koko lääkityksen ajan.

Myös rokotussuojan saattaminen ajan tasalle ennen lääkitysten aloittamista on tärkeää. Tarvittaessa päivitetään kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Kausi-influenssarokotetta ja koronarokotetta suositellaan kaikille immunosuppressiivista lääkitystä saaville. Pneumokokkirokotetta suositellaan >65-vuotiaille ja lääkärin harkinnan mukaan muillekin.

Mikäli sinulle tulee kuumeinen tai antibioottihoitoa vaativa infektio, on immunosuppressiivisen lääkityksen hetkellinen tauottaminen yleensä tarpeen. Tästä saat tarkempia tietoja hoitavalta ihotautilääkäriltäsi. Käyttäessäsi immunosuppressiivista lääkitystä kannattaa infektio-oireisiin suhtautua hieman tavanomaista vakavammin ja hakeutua tarvittaessa herkästi arvioon esimerkiksi päivystykseen.

Immunosuppressiivisilla lääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, joten kerro aina lääkärille käyttämäsi lääkitys ja pidä mukanasi ajantasaista lääkelistaa.

Biologiset lääkkeet

Biologisilla lääkkeillä tarkoitetaan valmisteita, jotka sisältävät elävien solujen tuottamaa materiaalia, yleensä valkuaisainetta. Erilaiset vasta-aineet ovat yleisimpiä biologisia lääkkeitä. Biologiset lääkkeet annostellaan pistoksina tai infuusioina. Biologiset lääkkeet eroavat toisistaan ja esimerkiksi nivelreuman tai psoriaasin hoidossa käytettävät biologiset lääkkeet eroavat atooppisen ihottuman hoidossa käytettävistä biologisista lääkkeistä vaikutusmekanisminsa ja haittavaikutustensa suhteen. Tällä hetkellä atooppisen ihottuman hoitoon on käytettävissä yksi biologinen lääke, dupilumabi.

Dupilumabi 

  • Dupilumabi on ainoa tällä hetkellä Suomessa markkinoilla oleva atooppisen ihottuman hoitoon tarkoitettu biologinen lääke. Dupilumabi on vasta-aine, joka estää atooppisessa ihottumassa keskeisten soluvälittäjäaineiden interleukiini-4:n ja interleukiini-13:n vaikutusta.
  • Dupilumabi on tehokas atooppisen ihottuman lääke ja suurin osa potilaista saa lääkityksellä hyvän vasteen. Lääkkeen teho tulee esille suhteellisen hitaasti, tyypillisesti 1-2 kk kuukauden kuluessa. Lääke annostellaan ihonalaisena pistoksena ja aikuisilla annostus on yleensä kahden viikon välein. Pistosohjauksen jälkeen potilas voi pistää lääkkeen itse kotona.
  • Dupilumabi ei ole immunosuppressiivinen lääke eikä lisää yleistä infektioherkkyyttä. Hoitoa ei siis tarvitse tauottaa infektioiden, tavanomaisten rokotusten tai leikkauksien yhteydessä. Hoidossa ei tarvita myöskään verikoeseurantaa. Elävien rokotteiden (kuten tuhkarokko-, vesirokko- ja keltakuumerokotusten) ottamisen jälkeen suositellaan yleensä 4 viikon hoitotaukoa.

Hoidon aikana

  • Dupilumabihoidon yleisimpiä haittavaikutuksia ovat erilaiset silmähaitat. Tyypillisesti silmissä voi esiintyä kuivuutta, hiekan tunnetta ja karhentelua tai vetistystä. Silmien sidekalvot voivat myös punoittaa. Yleensä silmäoireet ovat lieviä ja ohimeneviä. Silmäoireiden hoitona käytetään kostuttavia silmätippoja, joita laitetaan useita kertoja päivässä. Tarvittaessa kostuttavien silmätippojen lisänä voidaan käyttää allergiasilmätippoja. Joskus tarvitaan myös antibiootti- tai kortisonisilmätippakuuri. Hoitava ihotautilääkäri antaa sinulle tarkemmat ohjeet silmähaittavaikutusten varalta.
  • Joskus dupilumabihoidon aikana voi ilmaantua myös vakavampia silmäoireita. Mikäli sinulle ilmaantuu hoidon aikana esimerkiksi silmäsärkyä, näköhäiriöitä tai silmien valonarkuutta, ole yhteydessä hoitavaan ihotautilääkäriin tai päivystykseen.

JAK-estäjät

Januskinaasin estäjät eli JAK-estäjät ovat atooppisen ihottuman hoidossa käytettäviä lääkkeitä, jotka vaimentavat tulehduksellisia reaktioita. Atooppisen ihottuman hoitoon on käytössä kolme eri JAK-estäjää: abrositinibi, barisitinibi ja upadasitinibi. Eri JAK-estäjien teho ja haittavaikutukset saattavat erota toisistaan.

JAK-estäjät ovat yleensä tehokkaita lääkkeitä atooppisen ihottuman hoidossa ja niiden teho tulee esille nopeasti. Kutina saattaa helpottaa jo muutamissa päivissä ja ihottuma muutamissa viikoissa. JAK-estäjät ovat tablettimuotoisia lääkkeitä, jotka otetaan kerran päivässä. Lääkäri määrittää sopivan annoksen. Annostusta voidaan myös muuttaa hoidon aikana.

JAK-estäjiä ei pidä käyttää raskauden tai imetyksen aikana. Tämän vuoksi naisten, jotka voivat tulla raskaaksi, tulee käyttää luotettavaa raskaudenehkäisyä koko hoidon ajan sekä vielä 4 viikkoa hoidon loppumisen jälkeen.

Ennen hoidon aloitusta

  • JAK-estäjät ovat immuunivastetta heikentäviä eli immunosuppressiivisia lääkkeitä. Ennen lääkkeen aloitusta tulee poissulkea krooniset infektiot. Piileviä infektioita voi olla esimerkiksi hampaissa, joten tilanteen mukaan sinun tulee käydä hammaslääkärissä ja/tai hampaiden röntgenkuvissa ennen lääkityksen aloittamista. Suun ja hampaiden hyvästä terveydestä on myös huolehdittava koko lääkityksen ajan.
  • Myös rokotussuojan saattaminen ajan tasalle ennen JAK-estäjien aloittamista on tärkeää. Tarvittaessa päivitetään kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Kausi-influenssarokotetta ja koronarokotetta suositellaan kaikille immunosuppressiivista lääkitystä saaville. Pneumokokkirokotetta suositellaan yli 65-vuotiaille ja lääkärin harkinnan mukaan muillekin. JAK-estäjiä aloitettaessa voidaan harkita myös vyöruusurokotetta, erityisesti yli 50- vuotiaille.
  • JAK-estäjillä voi olla yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, joten kerro aina lääkärille käyttämäsi lääkitys ja pidä mukanasi ajantasaista lääkelistaa.

Hoidon aikana

  • JAK-estäjähoidon aikana alttius tulehduksiin, erityisesti herpesvirusinfektioihin, saattaa lisääntyä. Lääke tulee tauottaa, mikäli sinulle tulee kuumeinen tai antibioottihoitoa vaativa infektio. Tästä saat tarkempia tietoja hoitavalta ihotautilääkäriltäsi. Mikäli sinulle tulee vyöruusuun viittaavia oireita, kuten jonkun ihoalueen särkyä, näppylöintiä tai rakkulointia, tulee lääkitys tauottaa ja olla yhteydessä lääkäriin.
  • JAK-estäjähoidon harvinaisena haittavaikutuksena on kuvattu laskimotukoksia ja keuhkoveritulppia. Mikäli sinulle ilmaantuu hoidon aikana niihin viittaavia oireita, kuten toisen raajan turvotusta ja särkyä, rintakipua tai hengenahdistusta, tulee sinun hakeutua välittömästi lääkäriin ja kertoa käyttämästäsi lääkityksestä.
  • Osalle potilaista kehittyy hoidon aikana aknen kaltaista ihottumaa, joka on yleensä lievää. Aknea voi hoitaa apteekista saatavilla lääkevoiteilla ja tarvittaessa reseptilääkkeillä.
  • Lääkitys voi aiheuttaa muutoksia verenkuvaan, maksa-arvoihin tai rasva-arvoihin, joita seurataan hoidon aikana verikokein.

Abrositinibi-potilasohje

Barisitinibi-potilasohje

Upadasitinibi-potilasohje

Siklosporiini

  • Siklosporiini on usein tehokas lääke atooppisessa ihottumassa, mutta haittavaikutusten vuoksi hoitoa voidaan käyttää vain 1-2 vuotta. Joskus lyhyt muutamia kuukausia kestävä kuuri kuitenkin riittää rauhoittamaan ihottuman pahenemisvaiheen, ja potilas pärjää tämän jälkeen paikallishoidoin. Siklosporiinihoidon teho alkaa näkyä muutamissa viikoissa.
  • Siklosporiinitabletit otetaan aamuin illoin ja lääkäri laskee lääkeannoksen painosi mukaan. Tarvittaessa annosta voidaan muuttaa hoidon aikana. Hoidon aikana tulee seurata säännöllisesti verenpainetta sekä verikokeita (esimerkiksi munuaisarvoa). Ole yhteydessä hoitavaan ihotautilääkäriisi, mikäli verenpainearvot nousevat hoidon aikana tai sinulle ilmaantuu muita lääkehaittavaikutuksiksi epäilemiäsi oireita.
  • Potilasohje siklosporiinihoitoa saaville

Metotreksaatti

  • Metotreksaattia käytetään yleisesti vaikean atooppisen ekseeman hoidossa. Joillain potilailla hoidon teho on erittäin hyvä, mutta toisilla teho jää vaatimattomammaksi. Hoidon vaste on siis yksilöllinen. Metotreksaattia voidaan käyttää pitkäaikaisesti, esimerkiksi vuosia. Metotreksaatin teho tulee esille hitaasti ja näkyy usein vasta muutaman kuukauden käytön jälkeen.
  • Metotreksaatin annostelu on poikkeuksellinen eli lääke otetaan vain yhtenä päivänä viikossa. Lääkäri määrittää lääkeannoksen, joka on yleensä 15-25 mg kerran viikossa. Tarvittaessa annosta voidaan muuttaa hoidon aikana. Metotreksaatti voidaan annostella joko tabletteina suun kautta tai ihonalaisena pistoksena. Haittavaikutusten vähentämiseksi potilasta ohjataan yleensä ottamaan 5 mg foolihappoa 4-24 tuntia metotreksaattiannoksen ottamisen jälkeen.
  • Metotreksaatti on teratogeeninen eli voi aiheuttaa sikiöepämuodostumia. Tämän vuoksi naisten, jotka voivat tulla raskaaksi, tulee käyttää luotettavaa raskaudenehkäisyä koko hoidon ajan sekä vielä 3 kk hoidon loppumisen jälkeen.
  • Metotreksaatti saattaa vaikuttaa verenkuvaan tai maksa- ja munuaisarvoihin, joita seurataan verikokein. Erilaiset maha-suolikanavan oireet, kuten pahoinvointi ja ripuli, ovat melko yleisiä hoidon alkuvaiheen haittavaikutuksia. Ole yhteydessä hoitavaan ihotautilääkäriisi, mikäli sinulla on hoitoon liittyviä haittoja tai muuta kysyttävää.
  • Potilasohje metotreksaattihoitoa saaville

Atsatiopriini

  • Atsatiopriinia käytetään nykyään harvemmin atooppisen ihottuman hoidossa. Se on kuitenkin osalla potilaista tehokas ja sitä voidaan käyttää myös pitkäaikaishoitona. Lääkkeen teho tulee esille hitaasti, kuukausien kuluessa.
  • Atsatiopriinitabletit otetaan aamuin illoin, lääkäri määrittää sopivan hoitoannoksen. Tarvittaessa annosta voidaan muuttaa hoidon aikana. Hoidon tyypillisempiä haittavaikutuksia ovat maha-suolikanavan oireet, kuten pahoinvointi ja ripuli. Hoitoon voi liittyä verenkuvamuutoksia ja maksa-arvojen nousua, joita seurataan verikokein.
  • Potilasohje atsatiopriinihoitoa saaville