Osa sisäisistä lääkkeistä vaatii hoidon aikaista verikoeseurantaa eli turvakokeita. Turvakokeissa seurataan esimerkiksi hemoglobiinia, veren valkosolujen ja verihiutaleiden määrää, maksa- ja munuaisarvoja ja veren rasva-arvoja.
Tarvittavat turvakokeet riippuvat käytössä olevasta lääkkeestä. Yleensä turvakoeseuranta on tiheämpää hoidon alkuvaiheessa ja sitä voidaan myöhemmin harventaa.
On hyvin tärkeää, että käyt lääketurvakokeissa suunnitellusti, jotta lääkkeen mahdolliset haittavaikutukset voidaan havaita ajoissa. Hoitosuunnitelman mukainen lääketurvakokeissa käyminen on edellytys lääkehoidon jatkamiselle. Jos et pääse käymään lääketurvakokeissa suunnitellusti, ole yhteydessä hoitavaan erikoissairaanhoidon yksikköösi.
Turvakokeiden omaseuranta
Hoidon aloitusvaiheen jälkeen turvakokeet voidaan usein toteuttaa myös omaseurantana. Tuolloin potilas huolehtii itse turvakokeissa käymisestä sovituin väliajoin ja seuraa verikoearvoja lääkärin ohjeiden mukaisesti. Verikokeiden tulokset eivät siis tule automaattisesti lääkärille nähtäväksi. Omaseurantaan siirryttäessä lääkäri määrittelee tarvittavat turvakokeet, seurantavälin ja antaa arvojen turvarajat. Mikäli oma verikoetuloksesi poikkeaa turvarajoista, ole välittömästi yhteydessä hoitavaan ihotautilääkäriin.
