Diagnoosi ja hoito perusterveydenhuollossa
Hoito erikoissairaanhoidossa
Oireet
Atooppisen ihottuman oireet
- Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema) on pitkäaikainen, kutiseva ja tulehduksellinen ihosairaus, jolle on tyypillistä oireiden vaihtelu ja aaltoileva kulku.
- Atooppinen ihottuma kutisee, punoittaa ja iholla havaitaan raapimajälkiä, rikkoumia sekä näppylöitä.
- Atooppisessa ihottumassa iho saattaa olla myös kipeä ja kosketusarka.
- Atooppista ihottumaa sairastavan iho on yleensä kuiva, vaikka ihottumaa ei aina ole havaittavissa. Ihosta voidaan tällöin käyttää nimitystä atooppinen iho.
Atooppisen ihottuman eri vaikeusasteet
Atooppiselle ihottumalle on tyypillistä oireiden ennakoimaton aaltoilu, välillä ihon kanssa on helpompia päiviä, viikkoja ja vuosia ja välillä oireet ovat vaikeammat. Pahenemisvaiheille ei yleensä löydy mitään selkeää syytä. Atooppinen ihottuma on usein vaikeampaa talvisin, mutta vuodenajan vaikutus ihottumaan on yksilöllistä.
- Lievässä ihottumassa esiintyy pieniä, satunnaisesti kutisevia kuivia ja punoittavia ihottuma-alueita.
- Keskivaikea ihottuma on toistuvasti kutisevaa ja punoittavaa, usein myös rikkoutuvaa sekä kutinan ja raapimisen seurauksena paksuuntunutta (jäkälöitynyttä).
- Vaikea ihottuma on laaja-alaista, laajalti ja voimakkaasti kutisevaa, punoittavaa, rikkoutuvaa, joskus myös vetistävää ja karstoittuvaa.
Tyypilliset ihottuman esiintymispaikat ikäkausittain
- Atooppiselle ihottumalle on tyypillistä esiintymispaikkojen vaihtelu iän myötä.
- Vauvoilla ihottuma alkaa usein pään alueelta ja voi levitä laajalti vartalolle ja raajoihin.
- Leikki-ikäisillä ihottuma usein hakeutuu taivealueille, kuten kyynär- ja polvitaipeisiin, ranteisiin ja nilkkoihin. Muita tyyppialueita ovat silmien, suun ja korvien seutu.
- Koulu-ikäisillä ihottuman tyyppipaikat ovat kyynär- ja polvitaipeet. Lisäksi ihottumaa voi olla pakaroissa ja reisien takapinnoilla, käsissä, jalkaterissä ja kasvoilla.
- Aikuisilla ihottumaa esiintyy tyypillisesti kyynär- ja polvitaipeissa, kasvoilla, kaulalla, käsien iholla sekä ylävartalolla.
- Katso esimerkkikuvat Käypä hoito -suosituksen sivuilta.
Lisätietoa:
Diagnostiikka, oireet ja löydökset (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)
Hoito
Omahoito hoidon kulmakivenä
Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema) on pitkäaikainen ihosairaus, jolle on tyypillistä oireiden aaltoilu. Omahoito on atooppisen ihottuman hoidon kulmakivi. Hoidon tarkoituksena on saada oireet hallintaan ja vähentää pahenemisvaiheita.
Perusvoiteet
Perusvoiteiden käyttö
- Omahoidon perustana on säännöllinen ja riittävä perusvoiteen käyttö.
- Perusvoiteen säännöllinen käyttö vähentää ihon kutinaa, parantaa ihon suojaominaisuuksia ja vähentää tarvetta käyttää lääkevoiteita.
- Yleensä 1-2 perusvoidevoitelukertaa päivässä riittää.
- Perusvoidetta on tärkeää käyttää säännöllisesti, vaikkei ihottumaa olisikaan.
- Ihon päivittäinen pesu vedellä ja tarvittaessa hajusteettomalla, happamalla tai neutraalilla pesuaineella poistaa iholta likaa, hikeä, karstaa ja bakteereita, jotka ärsyttävät ihoa.
- Myös ihon voidepesu soveltuu atooppisen ihon päivittäiseen pesuun, myös käsien pesuun. Voidepesuun sopivat hyvin vähärasvaiset perusvoiteet, esimerkiksi Aqualan L ja Humektan. Katso voidepesuohje (Ihotautitalo, Terveyskylä).
- Iholle on hyvä levittää perusvoidetta pesun jälkeen, tämä estää ihon kuivumista ja sitoo ihoon kosteutta.
- Voidetyypin valinta riippuu yksilöllisistä tekijöistä ja vaihtelee myös vuodenajan mukaan: kesällä tarvitaan kevyempiä ja talvella rasvaisempia perusvoiteita.
Perusvoiteet luokitellaan rasvapitoisuuden mukaan vähärasvaisiin, keskirasvaisiin ja rasvaisiin. Osaan perusvoiteista on myös lisätty karbamideja tai glyserolia. Jos perusvoide kirveltää iholla, on hyvä kokeilla rasvaisempaa voidetta. Karbamidi voi aiheuttaa kirvelyä erityisesti rikkonaisella iholla.
- Vähärasvaiset perusvoiteet, kuten Aqualan L ja Humektan, sopivat hyvin voidepesun toteutukseen ja koko kehon rasvaamiseen.
- Keskirasvaiset perusvoiteet sopivat ihon perushoitoon. Keskirasvaisia perusvoiteita ovat muun muassa Apobase Cream, Canoderm, Ceralan, Decubal Clinic Cream ja Miniderm.
- Rasvaiset perusvoiteet sopivat hyvin käsien ja jalkojen ihottuma-alueille, sekä talvisaikaan koko kehon rasvaamiseen. Rasvaisia perusvoiteita ovat muun muassa Ceraderm, Dermalog Skin-Cure, Hydran ja Locobase Protect.
Lääkevoiteet
Lääkevoiteiden käyttö
Mikäli iho tuntuu ärtyneeltä, punoittaa, kutisee ja hilseilee säännöllisestä perusrasvauksesta huolimatta, on se usein merkki aktiivisesta atooppisesta ihottumasta. Tällöin ihottuman rauhoittamiseksi tarvitaan perusvoiteiden lisäksi tulehdusta vähentäviä voiteita eli lääkevoiteita. Atooppisen ihottuman hoidossa käytettäviä lääkevoiteita ovat kortisonivoiteet ja paikalliset kalsineuriinin estäjät.
Perusvoide voidaan levittää, kun lääkevoide on kunnolla imeytynyt.
Kortisonivoiteet
Kortisonivoiteet eli paikalliskortikosteroidit ovat atooppisen ihottuman tärkein lääkeaineryhmä. Kortisonivoiteet rauhoittavat atooppisen ihottuman tulehdusta ja siten myös tulehduksen merkit iholla eli punoitus, turvotus, vetistys, hilseily ja kutina vähenevät.
Oikein käytettyinä kortisonivoiteet ovat hyvin siedettyjä ja tehokkaita sekä auttavat nopeasti ihottuman pahenemisvaiheessa. On tärkeää käyttää kortisonivoidetta riittävästi ja riittävän pitkään, jotta ihottuma ehtii kunnolla rauhoittua.
Suomessa kortisonivoiteet jaetaan neljään ryhmään: miedot, keskivahvat, vahvat ja erittäin vahvat.
- Mietoja kortisonivoiteita käytetään 1–2 kertaa päivässä 1–2 viikon kuureina.
- Keskivahvaa tai vahvaa lääkärin määräämää kortisonivoidetta käytetään kerran päivässä yleensä 1–2 viikon kuureina. Kuurin pituus voi vaihdella ihottuman vaikeusasteen ja ihottuma-alueen mukaan, joten noudata aina lääkäriltä saamiasi yksilöllisiä hoito-ohjeita.
Tavallisesti atooppisen ihottuman hoitoon riittävät miedot tai keskivahvat kortisonivoiteet. Lääkärin määräämän kortisonivoiteen vahvuus ja kuurin pituus riippuvat kuitenkin muun muassa potilaan iästä ja hoidettavasta ihoalueesta. Ihon paksuus ja kosteus vaikuttavat siihen, kuinka kortisonivoide pääsee kulkeutumaan ihon läpi. Kortisonivoide ei juurikaan läpäise tervettä ihoa eli ei tarvitse huolestua, vaikka voidetta menee terveelle iholle ihottuman ympärillä. Imeytyminen on suurentunut ohuessa ihossa, mikä tulee huomioida esimerkiksi lapsilla ja iäkkäillä.
Kortisonivoidetta ei tule käyttää yhtäjaksoisesti päivittäin pidempään kuin lääkäri on ohjannut, vaan kuurien välissä pidetään taukoja, jotka ovat vähintään hoitojakson pituisia. Näin toimien estetään kortisonivoiteiden haittavaikutuksia.
Mikäli ihottuma on vaikea tai uusii heti päivittäisen käyttökuurin loputtua, voidaan kortisonivoiteen käyttöä tarvittaessa jatkaa ns. ylläpitohoitona. Ylläpitohoidossa päivittäisen kortisonivoidekuurin loputtua ei pidetäkään täydellistä taukoa, vaan jatketaan kortisonivoiteiden käyttöä 2 kertaa viikolla niille ihoalueille, joissa ihottuma tyypillisimmin oireilee. Näin estetään ihottuman palaaminen heti kortisonivoidetauon aikana ja voidaan ylläpitää päivittäisen hoitokuurin aikana saavutettua hyvää hoitovastetta. Ylläpitohoidossa kortisonivoidetta siis laitetaan kahtena päivänä viikossa ja muina päivinä käytetään pelkkää perusvoidetta. Ylläpitohoitoa ei käytetä kasvojen alueilla. Muilla ihoalueilla ylläpitohoito on todettu turvalliseksi ja tehokkaaksi hoitomuodoksi. Ylläpitohoitoa voidaan jatkaa useita viikkoja tai kuukausia. Kysy tarvittaessa lisätietoja hoitavalta lääkäriltäsi.
Kortisonivoiteita on eri voidepohjissa. Kevyemmät emulsiopohjaiset voiteet sopivat suurimpaan osaan ihottumista. Rasvaisemmat voiteet sopivat paremmin erittäin kuivan ja kroonisen ihottuman hoitoon. Liuokset ovat tarkoitettu päänahkaan ja karvaisille ihoalueille.
Kortisonivoiteiden käyttö eri ihoalueilla (lue lisää)
- Mietoa kortisonivoidetta eli hydrokortisonia käytetään tyypillisesti kasvojen, kaulan, nivustaipeiden ja kainaloiden alueilla, joissa iho on ohuempaa. Voidetta voidaan käyttää myös muilla ihoalueilla.
- Keskivahvoja ja vahvoja kortisonivoiteita voidaan käyttää raajojen, vartalon, hiuspohjan, kämmenten ja jalkapohjien alueilla. Keskivahvoja voiteita voidaan käyttää myös ohuemmilla ihoalueilla erillisen ohjeen mukaan.
- Erittäin vahvoja kortisonivoiteita käytetään selkeästi paksummalla iholla eli esimerkiksi kämmenten ja jalkapohjien alueilla.
Ohjeiden mukaisesti toteutettu paikallishoito vahvoillakin kortisonivoiteilla on turvallista, mutta väärin käytettynä niillä voi olla paikallisia haittavaikutuksia, kuten ihon ohenemista.
Paikalliset kalsineuriinin estäjät
Kalsineuriinin estäjät eli takrolimuusi ja pimekrolimuusi ovat kortisonivoiteiden ohella toinen atooppisen ihottuman hoidossa käytettävä lääkevoideryhmä.
- Ne hillitsevät atooppisen ihottuman tulehdusta ja niitä käytetään yleensä tilanteissa, joissa kortisonivoiteilla ei saada riittävää vastetta tai niiden käytön tauotus on vaikeaa.
- Ohuille ihoalueille, kuten kasvoille, kalsineuriinin estäjiä voidaan käyttää myös ensisijaisina lääkevoiteina.
Kalsineuriinin estäjiä laitetaan ohuelti ihottuma-alueille kaksi kertaa päivässä, kunnes ihottuma on täysin parantunut. Kalsineuriinin estäjät eivät ohenna ihoa ja tarvittaessa voiteita voidaan käyttää yhtäjaksoisesti päivittäin useita viikkoja tai kuukausia. Ihottuman parannuttua voidaan pitää tauko. Uusi hoitojakso aloitetaan heti, kun oireet ilmaantuvat uudestaan.
Jos ihottuma uusiutuu tiheästi, voidaan päivittäisen lääkevoidehoidon jälkeen jatkaa ylläpitohoidolla 2-3 kertaa viikossa alueilla, joilla ihottumaa yleensä esiintyy. Ylläpitohoito on todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi ja sitä voidaan tarvittaessa käyttää useita viikkoja tai kuukausia.
Takrolimuusi ja pimekrolimuusi atooppisen ihottuman hoidossa (Terveyskylä)
Muu paikallishoito
Perus- ja lääkevoiteiden lisäksi atooppisen ihottuman hoidossa voi käyttää myös muita paikallishoitokeinoja. Jos ihottuma on kovin akuutti ja erittävä, voi kokeilla kostean kääreen käyttöä (katso ohje). Peittohoito saattaa auttaa sitkeisiin ihottuma-alueisiin (lue lisää). Raajojen hankalissa ihottumissa voi myös laittaa lääkevoiteen päälle putkisukan tai kokeilla sinkkivoidesukkaa (lue lisää).
Huolellisesti toteutetusta paikallishoidosta huolimatta ihottuma voi joskus oireilla hankalana, jolloin voidaan tarvita lähete ihotautien erikoislääkärille.
Potilasohjeita:
Perusvoiteen käyttö
Emollient patient instructions
Kortisonivoiteen käyttö
Cortisone cream patient instructions
Ohjeita käsi-ihottumaa sairastavalle
Hoito-ohjeita:
Voidepesuohje (Ihotautitalo, Terveyskylä)
Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito aikuisilla (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)
Miten atooppista ihottumaa hoidetaan (Ihotautitalo, Terveyskylä)
Ohjevideot:
Ohjevideo - miten rasvaan kuivaa tai atooppista ihoa
Ohjevideo - atooppisen ihottuman paikallishoito aikuisella
Ohjevideo - atooppisen ihottuman peittohoito aikuisilla
Lisätietoa:
Jatkohoito
- Atooppinen ihottuma ei yleensä vaadi seurantaa perusterveydenhuollossa.
- Tärkeää on, että perusvoiteen käyttö jatkuu päivittäin, vaikka ihottumaa ei enää olisikaan. Tämä vähentää pahenemisvaiheiden riskiä ja parantaa ihon suojamekanismeja.
- Pahenemisvaiheet ovat kuitenkin hyvin tyypillisiä atooppisessa ihottumassa ja aina niihin ei ole mitään selvää syytä. Tunnettuja pahentavia tekijöitä ovat esimerkiksi:
- Hikoilu
- Ihon hankautuminen ja hautuminen
- Kuiva sisäilma
- Talviaika
- Liian kevyet tai rasvaiset perusvoiteet
- Stressi
- Kosmetiikka- ja hygieniatuotteet (ärsytysmekanismi)
- Jos ihottumasi pahenee, ota käyttöön sinulle määrätyt lääkevoiteet (kortisoni ja/tai kalsineuriinin estäjät) ja perusvoiteet saamasi ohjeen mukaan. Jos ihottuma on hyvin vetistävää ja rikkinäistä, on hyvä lisätä pesujen määrää miedolla pesunesteellä ihon mikrobimäärän vähentämiseksi. Välittömästi pesun jälkeen iho rasvataan perusvoiteella ja ihottumakohdat hoidetaan lääkevoiteella.
- Jos ihottuma uusiutuu toistuvasti tai pahenee paikallishoidosta huolimatta, ole yhteydessä siihen hoitopaikkaan, johon sinulla on hoitokontakti (terveysasema, työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhuolto, yksityislääkäri tai Taysin allergiakeskus).
Lisätietoa:
Aikuisen atooppisen ekseeman ohjattu omahoito (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)
Konsultaatio tai lähete erikoissairaanhoitoon
Konsultaatio erikoissairaanhoitoon
- Yleislääkärin tai työterveyslääkärin keinot atooppisen ihottuman hoidossa ovat usein riittävät.
- Perusterveydenhuollon lääkäri voi tarvittaessa konsultoida ihotautilääkäriä. Mikäli kyseessä on päivystyksellinen konsultaatio, tämä hoidetaan heti puhelimitse. Mikäli on tarve kysyä erikoissairaanhoidon neuvoa, mutta kyseessä ei ole päivystyksellinen tilanne, voi konsultaation hoitaa potilastietojärjestelmän kautta ns. paperikonsultaatiolla. Kiireettömiä konsultoitavia asioita voivat olla esimerkiksi pyyntö saada ihotautilääkärin kannanotto paikallishoitoon, allergiatestien tarpeeseen tai arvio siitä, kannattaako tehdä lähete erikoissairaanhoitoon valo- tai systeemihoidon harkintaan. Konsultaatioihin pyritään liittämään laadukkaat valokuvat potilaan ihon tilanteesta.
- Konsultoiva perusterveydenhuollon lääkäri ilmoittaa potilaalle erikoissairaanhoidosta saamansa konsultaatiovastauksen potilaan kanssa sopimallaan tavalla (soitto, kirje, kirjaus OmaKantaan).
Lähete erikoissairaanhoitoon
- Mikäli atooppista ihottumaa ei saada hallintaan perusterveydenhuollossa käytettävillä keinoilla, voi hoitava lääkäri tehdä lähetteen ihotautilääkärille. Lähetteeseen kannattaa, jos mahdollista, liittää valokuvia ihottumasta.
- Mikäli lähetteen vastaanottava taho arvioi, ettei vastaanottoa erikoissairaanhoidossa tarvita, voidaan lähete vaihtaa konsultaatioksi eli palauttaa perusterveydenhuollon lääkärille jatkohoito-ohjeiden kera. Tarvittaessa voidaan myös kysyä tarkentavia tietoja esim. käytetyistä hoidoista. Näissä tilanteissa perusterveydenhuollon hoitava lääkäri ottaa sinuun yhteyttä puhelimitse tai kirjeitse.
- Lähete erikoissairaanhoidon ihotautilääkärille tehdään esimerkiksi näissä tapauksissa:
- Jos atooppinen ihottuma ei ole hallinnassa säännöllisestä ja riittävästä paikallishoidosta huolimatta.
- Jos ihottuma, ihon kutina tai kipu on kestämätöntä.
- Jos atooppinen ihottuma vaikuttaa paikallishoidosta huolimatta työkykyyn tai elämänlaatuun (esim. harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin).
- Jos epäillään, että ihottuma (erityisesti käsiekseema) liittyy työhön. Tällöin ihottuma yleensä vaikeutuu työssä ollessa ja paranee pidempien lomien aikana.
Lisätietoa:
Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)
Atooppisen ekseeman arvioinnissa käytettäviä mittareita (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)
Kutsu ihotautilääkärin vastaanotolle
- Erikoissairaanhoitoon saapunut lähete käsitellään mahdollisimman pian, vähintään 3 viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Lähete ei vaadi sinulta toimenpiteitä.
- Taysin allergiakeskuksessa sinulle tehdään ajanvaraus lääkärin vastaanotolle. Sinulle lähetetään kutsukirje kotiin, mutta kiireellisestä ajasta tai peruutusajasta voidaan ilmoittaa myös puhelimitse.
- Pääset varmistamaan, että osoite- ja puhelinnumerotietosi ovat ajan tasalla osoitteessa www.omatays.fi.
- Näet ajanvarauksesi ja laboratoriopyynnöt myös OmaTaysista.
- Lue kutsukirje ja sen liitteet huolellisesti läpi. Täytä liitteenä olevat esitieto- ja kotilääkityslomakkeet ennen vastaanotolle tuloa. Näin sujuvoitat käyntiä ja varmistat, että sinua hoitavat ammattilaiset saavat kaikki tarvittavat tiedot käyttöönsä.
- Kutsukirjeestä löytyvät myös mahdolliset erityisohjeet vastaanottokäyntiin valmistautumiseen, esimerkiksi verikokeissa käyntiin ennen vastaanottoa tai OmaTays-kyselyyn vastaamiseen.
Esteen sattuessa
Mikäli et äkillisen sairauden vuoksi pääse poliklinikalle sovittuna aikana, sairaus ei enää vaadi hoitoa tai sinut on jo hoidettu muualla, pyydämme ilmoittamaan siitä ensi tilassa kutsun lähettäneelle taholle. Puhelinnumero on kutsukirjeessä. Käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä ajasta peritään peruutusmaksu.
Allergiakeskuksen osastonsihteerit vastaavat suoraan esimerkiksi lähetteiden saapumiseen, aikojen tarkistamiseen sekä käyntiajan perumiseen tai siirtämiseen liittyviin tiedusteluihin. Neuvontanumero on 03 311 65528, ja sen kautta voi jättää soittopyynnön myös hoitajalle.
Taysin allergiakeskuksessa on käytössä takaisinsoittopalvelu. Huomaa, että takaisinsoitto tulee tuntemattomasta numerosta. Allergiakeskuksen puhelut tulevat 03 311- alkuisesta numerosta.
Vastaanotolle tullessa
- Ota mukaasi lista käytössä olevista lääkkeistäsi sekä mahdolliset valokuvat ihottumastasi.
- Ota mukaasi kutsukirjeessä ollut esitietokaavake.
- Ota mukaasi vastaanotolle Kela-kortti, henkilöllisyystodistus, sekä hallussasi olevat muualla kuin Taysissa otetut sairauteesi liittyvät laboratoriovastaukset ja aiemmat sairauskertomusmerkinnät.
- Kutsukirje sisältää ohjeet poliklinikalle ilmoittautumiseen.
- Vastaanottoajat voivat viivästyä, joten varaathan riittävästi aikaa käynnille.
- Vältä hajusteiden käyttöä sairaalaan tullessasi.
- Lähetämme käynneistä, hoitojaksoista sekä lääkärintodistuksista laskun jälkikäteen kotiin. Lisätietoja asiakasmaksuista löydät täältä.
Potilaspysäköinti
- Tays Keskussairaalan alueella potilaiden käytössä on pysäköintihalli sekä Riviparkki-pysäköintialue ulkona. Asiakaspysäköinti on maksullista.
- Lisätietoa täältä: Pysäköinti ja kulkuyhteydet
Kulkuyhteydet
- Tays Keskussairaalaan pääsee kätevästi bussilla ja ratikalla. Lisätietoa täältä.
Savuttomuus
- Tays on savuton sairaala ja tupakointi on sallittu vain erikseen merkityillä paikoilla ulkona.
Yhteystiedot
Tays, allergiakeskus
Katuosoite:
Elämänaukio 2, 33520 Tampere
Postiosoite:
Tays Keskussairaala
Allergiakeskus
PL 2000
33521 Tampere
Sijainti:
Allergiakeskus sijaitsee Tays Keskussairaalassa kahdessa kerroksessa, A- ja B-rakennuksen 0. kerroksessa ja H-rakennuksen 00. kerroksessa. Ilmoittautuminen on B-rakennuksen 0. kerroksessa.
Yhteydenotot:
Allergiakeskuksen osastonsihteerit vastaavat suoraan esimerkiksi lähetteiden saapumiseen, aikojen tarkistamiseen sekä käyntiajan perumiseen tai siirtämiseen liittyviin tiedusteluihin. Neuvontanumero on 03 311 65528, ja sen kautta voi jättää soittopyynnön myös hoitajalle (takaisinsoittopalvelu). Huomaa, että takaisinsoitto tulee tuntemattomasta numerosta. Allergiakeskuksen puhelut tulevat 03 311- alkuisesta numerosta.
Voit ottaa yhteyttä myös tekstiviestillä allergiakeskuksen ihovastaanoton numeroon 045 73976461 kaikkina vuorokaudenaikoina. Kirjoita viestiin nimesi, syntymäaikasi ja asiasi lyhyesti. Otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian.
Takaisinsoittopalvelu: 03 311 65528
Tekstiviestinumero: 045 73976465
Palautteen antaminen
Voit antaa palautetta monella tavalla:
- Kerro palaute henkilökunnalle siinä yksikössä, jossa olet potilaana.
- Täytä palautelomake. Lomakkeita on hoitoyksiköissä ja sairaalan aulassa.
- Täytä sähköinen palautelomake
Lisätietoja:
Tutkimukset erikoissairaanhoidossa
Atooppinen ihottuma diagnosoidaan kliinisesti eli tyypillisen taudinkuvan ja –kulun perusteella. Joskus iholta otetaan pieni koepala paikallispuudutuksessa tai laboratoriokokeita diagnoosin varmistamiseksi. Atooppisen ihottuman seurantaa varten voidaan ottaa valokuvia.
Atooppisen ihottuman vaikeusasteen määrityksessä käytetään kliinisen kuvan lisäksi tarvittaessa EASI:n (Eczema Area and Severity Index) määrittämistä ja POEM (Patient Oriented Eczema Measure), ADCT (Atopic Dermatitis Control Tool) ja DLQI (Dermatology Life Quality Index) -kyselyitä. Kyselyissä mitataan oireiden vaikeusastetta, atooppisen ihottuman hallintaa, sekä ihottuman vaikutusta elämänlaatuun.
Atooppiseen ihottumaan liittyy usein muita atooppisia sairauksia, kuten allergioita ja astmaa, mutta aikuisen atooppisen ihottuman taustalla tai sitä pahentamassa on vain ani harvoin allergia. Allergioita, kuten siitepöly-, eläin-, tai ruoka-aineallergioita voidaan tarvittaessa tutkia laboratoriokokeilla tai ihopistotesteillä. Joskus kosketusallergia voi vaikeuttaa tai ylläpitää atooppista ihottumaa. Kosketusallergiaa voi kehittyä aineille, jotka ovat suorassa kosketuksessa ihoon, esim. hajusteet, säilöntäaineet ja ihonhoitoaineet, kuten paikallisantibiootit. Kosketusallergiaa voidaan tarvittaessa tutkia epikutaanitesteillä.
Jos harkitaan sisäistä lääkitystä, ohjelmoidaan näiden aloituslaboratoriokokeet ja tarvittavat kuvantamistutkimukset (yleensä keuhkokuva ja hammaskuvat eli OPGT).
Lisätietoa
Atooppinen ekseema (Käypä hoito)
Paikallishoidot
Lievää ja keskivaikeaa ihottumaa hoidetaan pääasiassa paikallishoidolla, jonka periaatteet ja hoito-ohjeet ovat samat perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Paikallishoidon tarkemmat ohjeet löytyvät täältä. Paikallishoidossa on keskeistä rauhoittaa ihottuma riittävän tehokkaalla lääkevoidehoidolla (kortisonivoiteet ja kalsineuriinin estäjät). Perusvoiteella voidaan hoitaa ihon kuivuutta. Vastaanotolla käydään läpi käyttämäsi paikallishoito, kokemuksesi siitä ja mahdolliset hoito-ongelmat. Tarvittaessa annamme ohjeita paikallishoidon tehostukseen ja eri paikallishoitovaihtoehtoihin.
On hyvin tärkeää, että noudatat sairaalasta annettuja hoito-ohjeita. Ihottuma ei parane, jos paikallishoito jää riittämättömäksi tai ei toteudu lainkaan.
